Käännöskukkasia

Lasten ja aikuisten välillä vallitsee selvästi kielimuuri. Se, mitä aikuinen luulee sanovansa, kääntyy lasten korvissa aivan joksikin muuksi. Alla erään legendaarisen väärinymmärryssarjan aamu, jolloin eri kieltä puhuva äiti oli saada aikuisten kielellä hermoromahduksen. Lasten kielellä äiti hermostui ihan yhtäkkiä ja ilman ennakkovaroituksia.

Mitä minä luulen sanovani: "Hae reppu."
Mitä tyttäreni mielestä nähtävästi sanon: "Makaa vatsallasi sohvalla ja vietä aamuhetki jalkoja potkutellen."
Mitä minä luulen sanovani: "Käy pukemassa huoneessa nopeasti, nyt on kiire."
Mitä tyttäreni mielestä nähtävästi sanon: "Mene piirtelemään huoneeseesi kaikessa rauhassa, ei mitään kiirettä."
Mitä minä luulen sanovani: "Hae vaatteet sun huoneesta, tarttis pukea äkkiä, ettei myöhästytä."
Mitä tyttäreni mielestä nähtävästi sanon: "Kiedo viltti ympärillesi, ota kainaloosi kultainen koristeruusu ja mene peilin eteen tekemään selfienomaisia poseerauksia. Ihan rauhassa, nauti hetkestä."
Mitä minä luulen sanovani: "Nyt ulkovaatteet päälle, alkaa olla jo TODELLA kiire!"
Mitä tyttäreni mielestä nähtävästi sanon: "Näytäs kuule sun kaikki hyppytemput mitä osaat, just nyt mä haluan nähdä ne kaikki!"
Mitä minä luulen sanovani: "Menkää ulos, lähdetään."
Mitä tytärteni mielestä nähtävästi sanon: "Tehkää halikasa, jeeeeeee!"

Kaikkinensa tämä kielimuuri aiheuttaa yllättäviä tilanteita päivittäin. Esimerkiksi pyynnöt ruokailemaan ovat selvästi käännettävissä lasten kielellä jonkinsorttiseksi kehoitukseksi jatkaa ehdottomasti omia puuhiaan tai aloittaa jokin todella mielenkiintoinen tekeminen juuri silloin. Kielentutkijoille tämä olisi kyllä tutkimuksen paikka.