Täti-ihminen ja pierumuija
Viikonloppu hurahti ohi sitä vauhtia, että vasta tiistain kohdalla huomasi sen loppuneen. Kerta toisensa jälkeen huomaa hokevansa fraasia, jota kuuli teini-ikäisenä vain "vanhojen" suusta: "Miten tämä aika meneekään näin nopeasti?" Ja nyt minä olen siellä vanha-kastissa jaarittelemassa. Toinen oikein hyvä tapa kokea itsensä vanhaksi on lähteä kaupungille Blockfest-viikonloppuna. Liikkeellä on sellainen määrä siloposkea ja lettipäätä, että luulee suunnanneensa töihin viihdelinjan sijaan. Lähes jokaiselta vastaantulijalta tekisi mieli tiukata kotiintuloaikaa tai kieltää juttelemasta vieraille ihmisille. Mä olen virallisesti täti-ihminen. Samalla tekee mieli kiittää Jumalaa, feng suita ja Helinä-keijua, että selvisin teini-iästä kohtuullisen selväjärkisenä. Nyt mun ei enää tarvi yrittää mitään tai olla enemmän kuin olen. Voin istua ylhäisellä tätikorokkeellani ja ihmetellä nykyajan nuorisoa. Työn puolesta ja omien lasten takia pitää edes jollakin tasolla yrittää py...