Diagnoositoiveita
Vuoden 2020 joulukuussa juttelin siskoni kanssa puhelimessa. Taisi olla joulun jälkeiset välipäivät ja vuosi oli pian vaihtumassa. Olimme yhteisesti sitä mieltä, että mennyt vuosi oli ollut aika paska. Sovittiin juhlallisesti, että vuodesta 2021 tulisi paljon parempi kuin vuodesta 2020. Joku raja kun pitää paskallakin olla. Kun sitten tammi-helmikuun makasin pääosin sohvalla seinää tuijottaen, alkoi mieleeni hiipiä, että vuosi 2020 olikin ollut ihan siedettävä. Tämä vuosi olisi se paskista paskin. Ehdottomasti. Joulukuussa 2021 juttelimme taas kuluneesta vuodesta siskoni kanssa ja totesimme, että ei taida uskaltaa enää sanoa mitään seuraavasta vuodesta, ettei mene pahemmaksi. Jompikumpi meistä taisi siihen kuitenkin huokaista jotakin sellaista, että ei kai se toisaalta voi millään järjellä pahemmaksi mennä. No jaa. Taidamme sopia siskon kanssa, että uusista vuosista ei enää ikinä puhuta. Odotetaan vain niska kyyryssä, että mitä sieltä tulee ja huokaistaan helpotuksesta, jos sattuu ole